Vaivaisjalka

Perjantai
Muut lähti kouluun ja minä ja jalka jäätiin huoneeseen kököttämään. Sain torstaina kainalosauvat, mutta niillä käveleminen on hidasta, raskasta ja turhauttavaa. Lääkäriin lähtö oli kahdelta, ja meidän mukaan tuli meidän joku uusi tuutori Alex. Se oli tosi mukava, ja jostain syystä maksoi taksit lääkäriin ja takasin. Kovin hyvä tulkki Aleksi ei kyllä ollu, kun se masensi minut heti lääkärissä sanomalla että "sori et voi lähteä yellow mountainille" ja sain muutenkin aika ristiriitasia vastauksia: tikit on jalassa 2-3 viikkoo, aluks oli että 12 päivää, mutta nyt se vissiinki taas oli että just sillon puolentoista viikon päästä tikit otetaanki pois...

Sitten että en voi kävellä pariin kuukauteen, ja se muuttuki että voinkin kävellä parin viikon päästä hitaasti. Mutta en saa rasittaa jalkaa 1,5 kuukauteen ja juosta saan seuraavan kerran kesällä ja blaaaa!!!!! Itketti ihan hulluna kun sain sellasta infoo että jalka ei parane ikinä enkä voi lähtee minnekkään. Alex yrtti lohdutella taksissa sitten kertomalla kaikkee shanghaista ja että hän voi viedä minut jonnekkin missä ei tarvitse kävellä :D Ystävällistä. Illalla se sitten laitto vielä viestin missä oli tiedot siitä mitä lääkäri oli sanonu.
2viikkoo oon tikit, eli enää jotain 9 päivää jäljellä! Tikkejen poiston jälkeen saan kai kävellä, eli sitten voi alkaa tekemään mummokävelyretkiä kaikkiin paikkoihin mitkä ei vaadi hirveetä rehkimistä.

Huhtikuulle ja toukokuulle järjestetään sitte isoimmat reissut, eli Peking ja Yellow Mountain ja mitä kaikkee vielä keksitäänkin! Tänään aion tehdä jonkun tehtäväkalenterin, koska minulla on AIKAAA!!!

Yritän hankkia jostakin pyörätuolin itelleni etttei tarvii koko viikkoo möhjätä vaan sisällä. Huomenna aion myös soittaa toiseen sairaalaan, siellä työskentelee suomalainen lääkäri. Ois ihan parasta saada suomenkielinen arvio tästä mun jalasta ja ohjeita sen kuntouttamiseen! Kun kiinalaiset vaan nauraa ja ei kerro mitään. Siellä sairaalassa perjantaina oli puolikuolleita ihmisiä joka paikassa ja samassa huoneessa mun kaa oli joku mies minkä pää oli ihan veressä. Lovelyyyyyy! Tuli tosi hygieeninen ja turvallinen mielikuva siitä sairaalasta :D:D
Hotellin portailla kaaduin kun en jaksanu hyppiä portaita ylös, onneks katri ja joku siivooja tuli sitten tukemaan niin pääsin takas seisomaan.

Koko loppuillan sitten surkuttelin paskaa kohtaloani ja makasin sängyssä.

Lauantai ja SunnuntaiLauantaina mulla oli pikkusen parempi fiilis, raahauduin omaan huoneeseeni ja maksamaan huoneesta seuraavat pari viikkoa.  Kepeillä kävely ei tosin ollu helpottunu yhtään. Meni ihan sikana aikaa ympäriinsä ravailussa ja kauhee hiki :D Sitten pääsin jotenki viimein Lauran ja Hannan huoneeseen käymään suihkussa. Sekään ei ollu mikään helppo juttu. En päässy suihkun kynnyksen yli, niin mun piti kontata sinne lattialle :DDD Ja jalassa oli muovipussi. No sainpa ainaki käytyy suihkussa! Päivän paras saavutus.

Myöhemmin sitten lähettiin pizzalle. Kävely huoneesta kadulle onnistu melkein hyvin, mutta meinasin kyllä luovuttaa jossain puolessa välissä ku meno on niin hidasta ja vaikeaaaaaaaaaa. Sitten päästiin taksiin ja neuvottiin se lähelle sitä pizzeriaa. Jouduin könkkäämään kepeilläni kadun yli, ja kaverit oli mun suojamuurina ettei autot jyrää mua.
Sitten pitiki pomppia pari porrasta ruokapaikan ovelle. Otin kavereista tukee ja sain pompittua ihan hyvin. Mutta sitte siinä tasanteella kaaduin ja tulin melkein suoraan tälle kipeelle jalalle. Sain onneks tosi nopeesti käännettyä sen niin että tulin enemmän polvilleni. ÄÄAAAARFHHHHH....kaikki ryntäs taas apuun ja tuolin avulla sain sitten kammettua itteni ylös :D Mun on pakko saada pyörätuoli...!

Illalla puhuin porukoitten kanssa puhelimessa, ja maisun ja laurin kanssa mesessä. Pääsin sellaiseen mielentilaan että ei haittaa vaikka tämä viikko menis multa vähän sivu suun. Annan jalan parantua rauhassa ja sitte kun voin kävellä niin otan kaverit kiinni nähtävyyksien kattelussa!
Jos en saa rullistuolia, niin kyllä mä nyt viikon pärjään nuudelikupeilla, tietokoneella ja musiikilla :D!
Toivon vaan että en saa hermoromahdusta näiden päivien aikana. Työt toi mulle onneks eilen uuden kynsilakan piristykseksi :DD

Nyt tänään sunnuntaina Katri saatto mut tänne Lauran ja Hannan huoneeseen. Ooon kuunnellu musiikkia, ja hengailin siivoojan kanssa joka kävi täällä :DDD Tai se selitti mulle kaikkee kiinaks ja mä hymyilin ja nyökkäilin.  Muut meni ilmeisesti jonnekki temppelille. Mä lähen sinne sitten kun oon kunnossa :D

Kiroan kyllä kaikki maailman lasinsirut ja jos pystyn niin haen kyllä korvauksia siltä typerältä baarilta...mutta en saa vaipua nyt epätoivoon! Kuuntelen bäkkäreitä ja britneytä ja yritän raaputtaa vanhoja kynsilakkoja pois. Kirjotelkaa mulle hauskoja ja piristäviä kommentteja ja ehdottakaa jotain hauskoja nettisivuja jolla voisin vierailla! :D

Heipparallaa!